Onkologinen hoito
Kun kirurgisen hoidon jälkeen patologi on tutkinut kaikki poistetut kudospalat, tehdään lopullinen arvio potilaan rintasyövän laajuudesta ja suunnitellaan onkologinen jälkihoito. Se käsittää tarvittaessa sytostaattihoidon, sädehoidon sekä hormonaalisen hoidon (ns. adjuvanttiterapian).
Joissakin tapauksissa sytostaattihoito annetaan ennen leikkausta, esimerkiksi inflammatorisessa syöpätyypissä (neo-adjuvantti hoito).
Onkologisen hoidon valinnassa otetaan huomioon: kasvaimen tyyppi ja koko; kasvaimen agressiivisuusluokka (Gradus I -III); kasvainsolujen tunkeutuminen vieruskudoksiin kuten pieniin verisuoniin, imuteihin tai hermoihin; hormonaalinen status sisältäen estrogeeni- progesteroni- ja herseptiinireseptorit; sekä kasvainsolujen jakautumisaktiivisuus (Ki67).
Syöpätautien erikoislääkäri eli onkologi suunnittelee kullekin yksilöllisen jatkohoidon. Tämä on mahdollista suorittaa Klinikka Helenan toimesta, mutta tarvittaessa potilas lähetetään kotikunnan onkologille jatkohoitoon.
Sytostaattihoito annetaan noin 1 kk kuluttua syöpäleikkauksen jälkeen. Kaikki säästävästi leikatut rinnat saavat jälkihoidoksi myös sädehoidon. Tarvittaessa myös rinnanpoistoleikkauksen jälkeen tulee sädehoito.
Sytostaattihoitojen ja sädehoidon jälkeen käytetään vielä hormonihoitoa, ns. antiestrogeenihoitoa. Estrogeenitaso pyritään laskemaan mahdollisimman alas. Tätä hoitoa annetaan, jos syöpäkasvaimessa on estrogeeni- ja keltarauhashormonireseptoreita.
Rintasyövän sytostaattihoito
Onkologi Esa Männistö suunnittelee sytostaattihoitomme.
Sytostaattihoidon tarkoituksena on tuhota syöpäsoluja tai ainakin ehkäistä niiden kasvua.
Sytostaatit annetaan usein suonensisäisesti laskimoon injektiona tai tiputuksena. Joitakin sytostaatteja annetaan tabletteina tai kapseleina. Tabletit ja kapselit voi ottaa kotona, tiputukset annetaan sairaalan lääkehoitoyksikössä.
Yksi kuuri on yhdistelmä useista eri sytostaateista. Hoitoja täytyy antaa useita kertoja, koska kaikki syöpäsolut eivät tuhoudu samanaikaisesti, vaan jokainen hoitokerta tuhoaa vain tietyn osan syöpäsoluista. Hoitojen välissä normaalit, terveet solut toipuvat nopeammin kuin jäljellä olevat syöpäsolut.
Onkologi suunnittelee sytostaattihoidon yksilöllisesti riippuen rintasyövän laadusta, koosta ja vaikeusasteesta sen toteamishetkellä.
Tavallisen keskimääräisen rintasyövän hoidossa käytetään CEF-yhdistelmää (C=cyclophosfamidi, E=epirubisiini, F=fluorouraciili). Se annetaan suonensisäisesti. Se aloitetaan noin 1 kuukauden kuluttua leikkaushoidosta. Lääkeannos lasketaan asiakkaan ihon pinta-alan mukaan. Hoito uusitaan 3 viikon välein, jos veren normaalisolut toipuvat riittävästi siinä ajassa. Tavallisimmin hoito uusitaan 6 kertaa.
Jos rintasyöpä on ehtinyt kasvaa kohtalaisen suureksi ja on solukuvaltaan aggressiivisempi, käytetään Taxotere-sytostaattia. Se annetaan suonensisäisesti. Tavallisimmin se aloitetaan 1 kk kuluttua leikkaushoidosta ja uusitaan 3 viikon välein 3 kertaa. Kolmen hoitokerran jälkeen jatketaan CEF-yhdistelmällä 3 viikon välein 3 kertaa.
Taxotere-lääkkeeseen yhdistetään Herseptin-hoito, jos rintasyöpäkasvaimessa on herseptiinireseptoreita. Se annetaan Taxotere-lääkkeen rinnalla 1 viikon välein 9 kertaa. Herseptin ei ole sytostaatti, vaan reseptoreita salpaava täsmälääke.
Tulehduksellisessa rintasyövässä (rinta on punainen ja turvonnut) sytostaateista annetaan 3 sytostaattihoitoa jo ennen leikkausta 3 viikon välein. Leikkaus suunnitellaan hoitojen väliin ja sytostaattihoitoa jatketaan sen jälkeen vielä 3-6 kertaa onkologin ohjeiden mukaan.
Myös reseptorinegatiivisessa (estogeeni, progesteroni- ja herseptiinireseptorit puuttuvat) syövässä sekä paikallisesti laajalle levinneessä syövässä voidaan antaa sytostaattihoito ennen leikkausta osittain tai kokonaan.
Sytostaatihoito kehittyy koko ajan enemmän yksilölliseksi riippuen kasvaimen luonteesta.
Jos veren valkosolujen osat laskevat hoidon jälkeen liian alas, annetaan valkosolujen kasvua tehostavaa kasvutekijälääkettä (esim. Neupogen). Tämä annetaan tavallisimmin lääkeinjektiona ihon alle.
Sytostaattihoidon sivuvaikutukset
Sivuvaikutusten hoidossa suuri osa oireista voidaan ennaltaehkäistä.
Monet kehon normaalit, nopeasti uusiutuvat terveet solut ovat herkkiä sytostaateille. Esimerkiksi luuytimessä muodostuu joka päivä miljoonia uusia soluja, samoin hiuspohjassa, suun ja suoliston limakalvoilla.
Sytostaattihoidot tuhoavat täten myös osan terveistä soluista esim. luuytimessä, hiuspohjassa ja limakalvoilla. Tämä aiheuttaa sivuvaikutuksia kuten matalia veriarvoja, hiustenlähtöä ja vatsa- ja suolisto- ongelmia.
Hiukset sytostaattihoidoissa
Solujen uusiutuminen hiuspohjassa voi vaurioitua sytostaattihoitojen takia, ja osalle asiakkaista tästä aiheutuu hiustenlähtöä. Hiukset irtoavat päästä joskus isoina tuppoina. Myös muualta vartalosta voi karvoitus lähteä esim. silmäripset, parta sekä sukupuolielinten karvoitus. Myös kynnet ovat ihoa ja voivat irrota.
Kaikilla sytostaattihoitoja saavilla potilailla on mahdollisuus saada peruukki. Kun sytostaattihoito on ohitse hiukset ja ihokarvat kasvavat takaisin.
Sytostaattihoitojen aiheuttama pahoinvointi
Pahoinvointilääkitys annetaan aina hyvissä ajoin ennen sytostaattihoidon aloitusta.
Sitä jatketaan niin kauan, kun on oireita.
Ruokahalu hoitojen aikana
Sekä itse sairaus että syöpähoidot voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.
Kannattaa syödä usein pieniä annoksia. Kylmä ruoka aiheuttaa vähemmän pahoinvointia kuin lämmin ja voi olla helpompi syödä, jos limakalvot suussa ovat rikki.
Ravintolisäjuomat ovat suositeltavia, jos syöminen onnistuu huonosti.
Limakalvot
Hoidon aikana limakalvot eivät aina ehdi uusiutua tarpeeksi nopeasti.
Tämä voi aiheuttaa haavoja suuhun ja suun kuivumista, pahoinvointia, ripulia ja suolistovaivoja.
Oireet helpottavat aina jonkin ajan kuluttua sytostaattihoidon loppumisen jälkeen.
Veri
Punasolut kuljettavat happea kehon kaikille elimille ja kudoksille. Punasolujen määrä elimistössä vähenee sytostaattihoitojen seurauksena. Tästä syystä hemoglobiini voi laskea, mikä aiheuttaa väsymystä ja kalpeutta.
Valkosolut suojelevat elimistöä bakteereilta ja viruksilta. Kun valkosolujen määrä elimistössä laskee, tulehdusherkkyys lisääntyy. Tulehdusherkin aika on yleensä 7-14 päivää sytostaattihoidon jälkeen. Tällöin flunssaisia ihmisiä kannattaa välttää. Jos kuumeilet kotona, ota yhteys osastolle.
Trombosyyttien eli verihiutaleiden ansiosta veri hyytyy ja haavat paranevat.
Sytostaattihoitojen välissä luuydin toipuu ja veriarvot ehtivät useimmiten nousta normaalille tasolle. Tätä seurataan verikokeilla.
Sädehoito
Sädehoito annetaan noin kuukauden kuluttua sytostaattihoidoista.
Kaikki säästävästi leikatut rinnat sädehoidetaan taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Rinnan poistoleikkauksen jälkeen sädehoito annetaan, jos kasvain on suuri ja/tai kainalossa on selkeät etäpesäkkeet.
Sädehoito annetaan rinnan ja kainalon alueelle ja useimmiten myös solisluun yläpuolella oleville kaulan alaosan imusolmukkeille.
Sädehoito kestää tavallisesti 3 viikkoa. Nuorille potilaille tai isoissa rintakasvaimissa suositellaan nykyisin myös neljännen viikon lisäsädehoitoa.
